Kriisiyritysten johtaminen ja uudelleenjärjestelyt ovat eräs tärkeä osa antikriisityötä Venäjällä. Venäjän hallitus julkaisi 19.6.2009 valtiollisen antikriisiohjelman. Kyse on lopulta laajasta muutosjohtamisesta, joka koskee venäläistä yhteiskuntaa hyvin kattavasti.

Ohjelma korostaa jo heti ensimmäisessä kappaleessa maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutusta Venäjän talouteen, koska Venäjän talous on suuresti riippuvainen luonnonvaroihin perustuvasta viennistä, muiden taloudensektoreiden kilpailukyky on heikko ja rahoitusinstituutioiden kunto on huono. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev asetti marraskuussa 2008 hyväksyttäväksi koko joukon suunnitelmia, joiden toteuttamisella päätettiin parantaa rahoitusalan tilannetta ja tiettyjä toimialoja. Hän luetteli myös operatiivisia toimenpiteitä, joiden avulla suojeltaisiin kansalaisia kriisitilanteessa.

Venäjän Federaation hallitus loi anti-kriisiohjelman, jonka avulla haluttiin tarjota optimaalinen yhdistelmä antikriisitoimenpiteitä ja pitkän aikavälin hankkeita uuden ja tehokkaamman talouden rakentamiseksi. Ohjelmassa painotettiin myös sosiaalisia velvoitteita kansalaisia kohtaan, teollisuuden ja teknologian kehittämistä, kotimaisen kysynnän lisäämistä, kilpailun edistämistä, hallinnollisten esteiden poistamista, kansallisen rahoitusjärjestelmän vakauden parantamista. Makrotalouden tasapaino muodostui myös tärkeäksi ruplan kurssin vakauden turvaamisessa ja inflaation hallinnassa. Venäjällä on myös paljon rakenteellisia tehostamismahdollisuuksia. Resurssien hyödyntäminen ei ole ollut tehokasta.

Venäjän hallituksen määrittämä anti-kriisiohjelma viittaa huhtikuun 2. päivän 2009 Lontoon kokoukseen, jossa korostettiin työpaikkojen lisäämisen merkittävyyttä, rahoitusjärjestelmän vahvistamista ja protektionismin hillintää. Protektionismin hillintä mainitaan anti-kriisiohjelmassa Lontoon yhteydessä, mutta käytännön toimenpiteissä näkyy myös korostuksia, joissa kansallinen teollisuus ja työpaikat asetetaan ensimmäiselle sijalle.

Venäjän pääministeri Vladimir Putin esitteli keskeiset ohjelmat hallituksen raportissa vuoden 2008 tuloksista duumalle 6. huhtikuuta 2009. Venäjän hallituksen sosioekonominen ohjelma ja talouden suunnittelu keskipitkälle aikavälille (2010–2012) painottaa institutionaalisten uudistusten merkitystä, jotta inhimillinen pääoma saisi kehittyä, tehokkuus parantuisi koulutuksen, terveydenhuollon, eläkkeiden hoidon, asuntopolitiikan ja kulttuurin alalla. Väestön tulotasossa olisi torjuttava eriytymistä, vähennettävä valtion riippuvuutta polttoaineiden ja rakka-aineiden viennistä, sisäisen kysynnän ja kilpailun tulisi kehittyä hyödykemarkkinoilla.

Yksityisomaisuuden suojaa on määrä lisätä, parantaa talousinstituutioita, vähentää valtion roolia teollisuuden ja rahoitusyhtiöiden omistajana. Innovaatioiden ja teknologian kehitystä olisi edistettävä: resurssit olisi saatava paremmin ja tehokkaammin käyttöön. Teollisuuden perusrakenteiden kehittäminen on osa Venäjän anti-kriisitoimintaa.

Venäjän anti-kriisitoiminta ei keskity vain inflaatioon, julkisen talouden alijäämään, korkotasoon ja ruplan vakauteen, vaan tiedostaa hyvin antisymmetrian uhka talouskriisin selvittelyssä. Siksi anti-kriisitoiminnan avulla halutaan kehittää myös Venäjän kansainvälistä houkuttelevuutta, parantaa pankkijärjestelmän tehokkuutta ja luotettavuutta mutta myös vähentää alueellista eriytymistä ja nopeuttaa heikosti kehittyneiden alueiden kehitystä.
Talouskasvussa ja hyvinvoinnissa tärkeä tekijä on useidenkin kansainvälisten tutkimusten valossa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, mikä on pistetty merkille myös Venäjällä. Anti-kriisitoimenpiteissä on pitkä lista erilaisia työvälineitä eri toimialoille.
Pieniä ja keskisuuria yrityksiä varten suunnattiin varoja 11 kertaa enemmän vuonna 2009 (40,5 miljardia ruplaa) kuin vuonna 2008. Toimenpideohjelmassa kuuluu monenlaisia käytännöllisiä ratkaisuja aina yritysten toimipisteiden vuokrista alkaen. Venäjällä antikriisitoiminnassa verotusta kevennetään yritysten osalta taloudellisen toimeliaisuuden turvaamiseksi ja vauhdittamiseksi: yrittäminen ja tekeminen luovat hyvinvointia, ei pelkkä rahan kierrättäminen taskusta toiseen.


Juha Molari