|
Harri Hietala, Suomen Yrittäjien ekonomisti, esittelee
kopiokoneen lämmittämää monistenippua, aivan tuoretta pieniä ja
keskisuuria yrityksiä arvioivaa barometriä keväälle 2010.
Pk-yritysbarometrissa Suomen Yrittäjien yhteistyökumppaneina ovat
Finnvera ja Työ- ja elinkeinoministeriö. 10. maaliskuuta julkaistu
kevään 2010 pk-yritysbarometri perustuu 3900 pienen ja keskisuuren
yrityksen vastauksiin.
Puolet pk-yrityksistä tahtoo kasvaa
Harri Hietala on aiemmin työskennellyt Elinkeinoelämän
keskusliitossa ekonomistina ja Helsingin yliopistolla
Kansantaloustieteen laitoksella assistenttina ja tutkijana.
Lisensiaattitutkimuksensa hän teki suorien investointien
verorasituksen mittaamisesta. Maaningalta ja Kuopiosta
pääkaupunkiseudulle saapunut mies on silmin nähden innoissaan
työstään ja tutkimusmahdollisuuksistaan. Hän on myös tyytyväinen
tuloksiin: eurooppalaiseen vertailuun lähetetyt tiedot olivat jo
heti virittäneet kommentteja Suomen pk-yritysten positiivisista
odotuksista.
Vahvimmat investointiodotukset ovat kansainvälisillä markkinoilla
toimivilla pk-yrityksillä: yli puolet aikoo lisätä investointejaan.
Tutkimukseen osallistuneista kaikista vientiyrityksistä 88% uskoo
viennin kasvavan tai pysyvän ennallaan. Vain 12% otaksuu viennin
enää laskevan. Voimakkaan kasvun hakeminen on säilynyt kuitenkin
matalana, sillä vain joka kymmenes pk-yritys katsoo olevansa
voimakkaasti kasvuhakuinen. GEM:n tavoin monet muutkin ”voimakkaan
kasvun” tavoittelua selvittävät mittarit kertovat, että Suomi on
Euroopan eräitä hännänhuippuja. Sitä vastoin suomalaisista
pk-yrityksistä kunnioitettavat 42% suunnittelee kuitenkin kasvavansa
mahdollisuuksien mukaan. Syksyllä 2009 taantuman pohjalla
kasvuhakuisia pk-yrityksiä oli 32%. Erityisesti nuori keskisuuri
yritys hakee kasvua. Hietala pitää keskisuuria yrityksiä
kansantalouden kannalta merkittävinä, sillä nopean kasvun yritykset
ovat usein keskisuuria – vähintäänkin ennen pitkää. Ne ovat
kansainvälistymisen kynnyksellä, elleivät ole jo kansainvälistyneet.
Kansainvälistymisen ja kasvavan viennin kautta puolestaan
kansakunnan vauraus kasvaa.
Hietala pohtii myös sitä, että pelätäänkö ehkä epäonnistumista ja
sen tähden leimaatumista, ovatko suomalaiset yrittäjätkin jossakin
määrin turvallisuushakuisia? Pk-yrittäjiltä kerätyt tiedot
kasvuodotuksista voivat näyttää alhaisia lukuja myös siitä
yksinkertaisesta syystä, että moni pienyrittäjä on sivutoiminen
yrittäjä ja yrittäjyys perustuvat oman osaamisensa myyntiin. Hietala
miettii sitäkin, että monella yrittäjällä ensimmäinen tavoite ei
olekaan rikastuminen, vaan vapaus päättää omasta työajasta ja
-tehtävissä.
Rahoitustilanne parantunut
Ekonomisti Hietalan mukaan rahoitustilanteen parantuminen on
osaltaan johtamassa investointien lisääntymiseen. Positiivisuutta on
nähtävissä. Valtion toimia Finnveran kautta on erityisesti
kiittäminen. Finanssikriisissä Finnvera sai isommat valtuudet,
suhdannerahoitus- ja lainat tulivat käyttöpääoman tarpeeseen. Ehdot
olivat löysemmät, kun markkinoilta ei löytynyt enää rahoitusta. Tämä
oli ehkäpä tärkein toimenpide pk-yritysten hyväksi tässä kriisissä.
Pk-yrittäjiltä saadut luvut kertovat, että maksuvaikeudet eivät ole
enää laajentuneet merkittävästi. Lama näyttää iskeneen
rakennusalalla isoihin yrityksiin vientinäkymien heikentyessä ja
uudisrakentamisen pysähtyessä, kun taas pienet yritykset löysivät
tehtäviä korjausrakentamisesta.
Rahoituksen käyttötarkoitus on jälleen palaamassa investointien
rahoittamiseksi. Kansantalouden ja yrityksen kasvuun tyypillisesti
liitetty “innovaation” käsite on kuitenkin vaikea. Luovuuden ja
ideoiden tuotteistaminen on monesti ollut puutteellista.
Uusien innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä
uusien menestystrendien löytäminen ei ole yksinkertaista niin kuin
Hietala huomauttaa: “On puhuttu esimerkiksi uusiutuvan energian
mahdollisuuksista Suomelle, mutta panostus on kaikkialla muuallakin
kova uusiutuvaan energiaan – ei ole helppoa olla ensimmäisenä
läpimurtoja tekevä”.
Globalisaatio ja Venäjä keskisuuren teollisuuden muutosvoimia
Kevään 2010 pk-yritysbarometrissä selvitettiin tulevaisuuden
merkittävintä muutosvoimaa kasvuhakuisille pk-yrityksille.
Kasvuyrityksiä pistää liikkeelle kansainvälistyminen: kasvuhakuiset
yritykset tahtovat lisätä vientiä tai etsiä uusia kohteita vanhojen
EU-maiden rinnalle muusta Euroopasta ja Venäjältä. Suomalaisen
verokeskustelun epäselvyys voi johtaa myös tuotantolaitosten
siirtymiseen Baltiaan, jossa myös palkkataso on alhaisempi.
Globalisaatio ja Venäjän merkitys korostuivat muutosvoimina
keskisuurissa yrityksissä, kun taas pienemmissä tärkeitä olivat
osaamiskysymykset, elämäntavat ja arvot sekä teknologian kehitys.
Venäjän merkityksen kasvu korostuu muutosvoimana teollisuudessa, kun
palvelualoilla ei Venäjä luonnollisestikaan vaikuta samassa määrin.
Joka 12. teollisuusyritys nimesi Venäjän merkittävimmäksi
muutosvoimakseen. Teollisuudessa osaamisesta käytävä kilpailu,
elämäntapojen muutos, teknologian kehitys ja ekologian merkityksen
kasvu olivat myös hyvin keskeisiä muutostekijöitä. Erityisesti
rakennusalan pk-yritykset kokevat muutoshaasteena väestön ja
työvoiman ikääntymisen.
Ekonomisti Harri Hietala tulkitsee barometrin lukuja myös siten,
etteivät kaikki yrittäjät suinkaan suuntaudu Venäjälle, vaan
pikemmin Itä-Suomen monet yrittäjät lähtevät siitä, että venäläiset
tulevat tänne. Yrittäjät haluaisivatkin, että mahdollisuus 72 tunnin
viisumivapauteen etenisi.
Yrittäjä tahtoo joustavia työllistämisoloja
Suomalaiset työmarkkinoiden jäykkyys ja muodollisuus luovat
pk-yrityksille niin kasvun rakenteellisia kuin työllistämisen
esteitä. Sen sijaan työolot, niin kuin selvitykset työilmapiiristä
osoittavat, ovat suomalaisille pk-yrityksille kilpailuetu.
”Pk-yrityksissä työntekijä ja työnantaja ovat aivan eri tavalla
jatkuvassa kanssakäymisessä kuin suurissa yrityksissä. Työntekijät
kokevatkin suhteet työnantajaan avoimiksi ja luottamuksellisiksi
sekä mahdollisuudet vaikuttaa asioihin hyviksi pk-yrityksissä.
Varsinkin yrittäjille työehtosopimusten muodollinen täsmällisyys ja
dokumentoitavuus tuntuvat turhalta byrokratialta asioiden toimiessa
muutoinkin”, Hietala kuvailee yrittäjän ja työntekijän oloja.
Kasvun esteinä ovat Suomessa myös työllistämisen sivukulut.
Työvoiman saatavuus korostuu kasvun esteenä uudestaan laman
väistyttyä. Hietala muistuttaa, että työvoiman määrä kääntyy laskuun
jo tänä vuonna 2010. Haasteeseen on vastattava monilla keinoilla.
Työuria on kyettävä jatkamaan niin, että entistä nuorempana päästään
töihin.
Suomessa koulutus on huomattavan pitkä. Myös työurien loppupäästä
voidaan löytää apua työvoiman saatavuudelle. Barometrien mukaan
pk-yritykset ovat kiinnostuneita seniorityöntekijöistä. Eikä pidä
unohtaa myöskään työurien jatkamista keskeltä – toisin sanoen
esimerkiksi työttömyysjaksojen pitämistä mahdollisimman lyhyinä. Oma
reservinsä on työperäinen maahanmuutto, joka on kasvanutkin viime
vuosina.
Entistä harvempi harkitsee sopeuttamistoimia
Pk-yritysbarometri kertoo numeroina sen koruttoman tunnetun
kokemuksen, että pk-yrityksistäkin lähes puolet on jo tehnyt
sopeuttamistoimia nykyisen suhdannetilanteen vuoksi. Lisäksi 8% on
yhä suunnittelemassa sopeutustoimia. Sopeutumista suunnitelevien
osuus on kuitenkin laskenut 4 prosenttiyksikköä. Tarvittavat
sopeuttamistoimet on jo usein suoritettu eikä enää ole tarvetta, kun
tulevaisuuskin nähdään valoisampana. Valtakunnallisesti
tarkasteltuna esimerkiksi pk-yritysten odotukset liikevaihdon ja
kannattavuuden muutoksesta ovat vuoden 2009 voimakkaan pudotuksen
jälkeen kohonneet lähelle pitkän ajan keskiarvoa.
Sopeuttamistoimet ovat sitä yleisempiä mitä suurempiin pk-yrityksiin
mennään. Teollisuudessa 54% on tehnyt sopeutustoimia. Yli 50
henkilöä työllistävistä yrityksistä sopeuttamistoimia oli tehnyt
60%, joista 71% oli lomauttanut, 50% irtisanonut ja 63% tehnyt
työaikajärjestelyjä. Varsinkin pienemmissä yrityksissä irtisanomisia
on haluttu välttää, kun tuleva kilpailu osaavasta työvoimasta on
hyvin tiedostettu.
Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä Suomessa maakuntien
sisälläkin: kuopiolaistaustoja rakastavana miehenä Hietala tietää
kertoa, että esimerkiksi Kuopion ympärillä on imua, mutta
Varkaudessa tilanne on epävarmempi. Lisäksi pk-yrityksissä usein
sopeuttamistoimet ovat tarkoittaneet keskittymistä liiketoiminnan
laajentamiseen uusiin tuotteisiin.
Juha Molari
(Sivu 5) |
