GEM-raportti, Niels Bosma ja Jonathan Levie: Global Entrepreneurship monitor (2009 Global Report), herättää monia pohdintoja yritysilmapiiristä eri valtioissa.

Yrittäjyysilmapiiri
Tutkituista 21 innovaatio-keskeisestä teollisuusmaasta vain Japanissa koettiin yrittäjyys kielteisemmin uravalintana kuin Suomessa! Kehittyvistä talouksista myös Venäjällä koettiin yrittäjyys uravalintana myönteisemmin kuin Suomessa. Suomalainen kielteisyys yrittäjyyttä kohtaan ei ole kuitenkaan seurausta median asenteista, sillä Arabiemiirikuntien ja Islannin jälkeen Suomessa oli myönteisin media asenteissaan yrittämistä kohtaan. Suomen jälkeen seuraavana olivat Yhdysvallat ja Norja. Työllisyysnäkymien kannalta oli erityisen huolestuttavaa, että teollisuusmaista juuri Suomessa oli yrittäjien heikoimmat kasvuodotukset! Kaikista valtioista, myös teollisuusmaiden ohessa siis heikosti kehittyneet ja kehittyvät taloudet, vain Meksikossa oli vähemmän myönteiset kasvuodotukset yrittäjillä! Se on surullista ja pelottavaa suomalaisen työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Pienten palveluyritysten kansainvälistymisinto laimeaa
Suomen pienen populaation nähden oli surullista luettavaa, että nämä yrittäjät, jotka eivät usko työllistävänsä lisää työvoimaa tai kasvattavansa yrityksensä toimintaa, eivät myöskään ole innostuneita kansainvälistymisestä, vaan tyytyvät omiin hiipuviin tai pieniin markkinoihin. Suomessa tätä alhaista lukua selittää myös se, että Suomi on muuttunut palveluyhteiskunnaksi, mutta palveluyrittäjyys on vaikeammin vienti- ja ulkomaankauppaan suuntautunutta kuin kauppa tai teollisuus.
Venäjällä kansainvälistymispyrkimys oli yrittäjillä Suomeakin vähempi, mikä on osittain ymmärrettävissä Venäjän kotimaisten markkinoiden laajuuden tähden. Kansainvälistyminen tuottaisi kilpailua ja tehokkuutta. Kansainvälistyminen pakottaisi talouskasvuun; sulkeutuminen, protektionismi ja eristäytyminen johtavat pitemmällä aikavälillä hidastuneeseen kehitykseen. Suomessa on myös paljon pohdittavaa, miten yrittäjyyden eetoksessa tapahtuisi muutos kasvuhakuisuuteen ja kansainvälisyyteen. Nykyisellään yrittäjät tyytyvät itsensä elättämiseen ja vallitseviin oloihin.

Todellinen tilanne ei ole välttämättä niin huolestuttava Suomessa kuin GEM:n tutkimus antaisi vaikutelmaksi. GEM:n tutkimus selvitti erityisesti nopeaa kasvuhakuisuutta. Suomessa on kohtuulliset luvut tavanomaisessa kasvuhakuisuudessa, mutta nopean kasvuhakuisuuden määritelmää yritykset eivät täytä. Pienet 1-5 henkilön yritykset ovat syntyneet yrittäjän itsensä elättämistä varten eivätkä nämä yritykset pyri yli kaksinkertaistamaan työntekijämääräänsä lähiaikoina tai koskaan. Keskisuurissa yrityksissä olisi suuremmat edellytykset lukumääräisesti tällaisen työntekijämäärän kasvattamiseen. Suomessa valtaosa yrityksistä on mikro- tai pienyrityksiä.

Juha Molari

(Sivu 6)