Anna Kivonen sanoo opiskelijoiden ja koko yhteiskunnan havahtuneen, että Venäjä on tärkeä kumppani. Itä-Uudenmaan oppilaitosten Venäjä-verkoston puheenjohtaja, opinnäytetyön ohjaaja, Reija Sandelin kertoi hänelle, että kaikki Venäjän vaihtopaikat ovat olleet jo viimeiset kaksi vuotta täynnä. – Muutamat suomenkieliset opiskelijatoverini ovat alkaneet lukemaan venäjän kieltä ja olen huomannut, että koulumme HAAGA-HELIAn Porvoon yksikön venäjän kielen kurssien ryhmät ovat olleet enemmän kun täynnä, kun muutama vuosi sitten ei pidetty yhtään kurssia venäjä opiskelevien oppilaiden puutteesta. Venäläiset ovat myös suurin yksittäinen ulkomaalaisia edustava opiskelijaryhmä HAAGA-HELIAssa.

Verkostot ovat tärkeitä

Kivosen opinnäytetyö “Itä-Uudenmaan verkostoituminen Venäjän kanssa” (Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, 2009) valmistui äskettäin. Hän tutki, mitkä ovat matkailualan yrityksien kiinnostukset, toiveet ja tarpeet verkostoitumiselle keskenään ja yhdessä oppimiselle. Miten itäuusmaalaiset matkailualan yritykset ja ammatilliset koulut verkostoituvat Venäjälle?
Tutkimuksessa ilmeni, että sekä suomalaiset että venäläiset yritykset halusivat lisää asiakkaita (matkailijoita) ja toistensa tapakulttuurin tietämystä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Itä-Uudenmaan oppilaitosten Venäjä-verkosto. Verkostoon kuuluu itäuusmaalaisia kouluja eri asteilta. Toimikunnassa ovat edustettuina Porvoon ja Loviisan  kaupungin yleissivistävät koulut (suomen- ja ruotsinkieliset), Valkon kansalaisopisto, Porvoon kauppaoppilaitos, Edupoli, Amisto, HAAGA-HELIA amk, Borgе folkakademi, Porvoon kansalaisopisto. Kivonen kertoo, että projektien puitteissa se on tehnyt yhteistyötä erilaisten venäläisten koulujen kanssa Karjalassa, Pietarissa ja Ufassa niin yleissivistävällä kuin ammatillisella puolella.

Kivosen mukaan tärkeintä verkostoitumisessa on luottamus ja verkostokumppanuuden hyödyn näkeminen. Kommunikointia varten verkostokumppanin kulttuuri pitää tuntea. – Sosiaalisten verkostojen merkitys Venäjällä on perua Neuvostoliiton ajoilta, jolloin tavaroista oli pulaa ja verkostojen kautta sai tavarat hankittua. Neuvostoaikaan ihmisillä oli myös niukaasti rahaa ja jopa työpaikkaa käytettiin omana resurssina, jolloin rahaa kompensoitiin verkostosuhteella. Esimerkiksi mentiin vain tutulle lääkärille, saatiin työpaikka vain tuttavan kautta ja oltiin tekemisissä vain tuttujen ja läheisten kanssa, kun luottamus tuntemattomia ihmisiä kohtaan puuttui. Venäjällä korostuvat sosiaaliset verkostot edelleen, vaikka nykyään jo rahalla saa melkein kaiken haluamansa.  

Venäläisten vahva ote opiskeluun

Kivonen opiskeli Pietarin valtiollisessa finanssi- ja ekonomiyliopistossa vuoden 2007 syksyn. Hän opiskeli kansainvälisiä taloussuhteita, laadun johtamista, kultturologiaa, henkilöstön johtamista ja venäjän kieltä.
–Voin sanoa rehellisesti, että se tietomäärä mitä olen saanut Finec:sta oli valtava. Yhdessä luennossa käsitellään todella laajoja kokonaisuuksia, paljon tietoa, tosin myös paljon teoriaa, mutta mielenkiintoista, ja se että kaikki kirjoittavat vihkoihinsa kaiken mitä opettaja puhuu, niin se mielestäni jää paremmin mieleen. Suomessa on totuttu jakamaan aina monisteita, joita ei kaikki välttämättä lue, mutta Venäjällä opetus on hieman erilainen, paperiakin säästyy.

–Venäläisten vahva ote opiskeluun ja halu olla muita älykkäämpi ja viisaampi (+venäläisten pukeutuminen, joka on asia erikseen) luo haasteita vaihto-opiskelijoille, tärkeintä on olla itsevarma, määrätietoinen ja huumorintajuinen, sillä ilman näitä ominaisuuksia on hankalaa lähteä vaihtoon yleensäkään.

Venäläisten matkailijoiden merkitys

Matkailua opiskellut ja matkailua opinnäytetyössään tutkinut Kivonen lienee juuri oikea henkilö lausumaan, että Suomessa pitäisi nyt houkutella venäläiset ja muut matkailijat viihtymään alueella kauemmin. – Vuosi 2009 on täynnä kulttuurisia tapahtumia Porvoossa, Turussa, Helsingissä ja muualla. – Venäjällä on isot resurssit, kuten Venäjän presidentti Medvedev haastattelussaan sanoi, eikä kestä kauan kun ruplan kurssi stabilisoituu ja taloustilanne paranee.

Kivonen korostaa, että Suomelle venäläinen matkailija on arvokas. – Se yksinkertaisesti tuo rahaa maahaan. Taloudellinen tilanne supistaa ehkä rahankulutuksen vähätuloisilta, mutta en usko keskiluokan muuttavan tapojaan lomaillessaan Suomessa. Suomessa lomailevat ne, joilla ei riitä rahaa muualle Eurooppaan.

Kivonen tuntee hyvin ajattelun “venäläisestä matkustussesongista Suomeen”, jolloin suomalaiset yrittäjät ”tietävät” venäläisten tulevan Suomeen ostoksille tai mökkilomalle venäläisen juhlakalenterin mukaan. Anna Kivonen tahtoo kuitenkin muistuttaa, että venäläiset ovat alkaneet matkustaa ”sesonkiajansa” ulkopuolella, nyt myös pienimmissä seurueissa matkustaminen lisääntyy.
– Venäläinen tulee aina matkustamaan alennuksien perässä Suomeen. Venäläiset pitävät Suomesta ostettuja tuotteita (esim. vaatteet, elektroniikka) laadukkaina ja halpoina. Tulevan (Helsinki-Pietari) luotijunaradan myötä matkustus lisääntyy entisestään ja jos viisumipakko vielä poistuisi, niin venäläiset matkustaisivat Suomeen niin usein kuin suomalaiset Venäjälle, jotka käyvät viikoittain tankkaamassa autojansa Viipurissa.

Nykyvenäläisten lomailijoiden rahankäyttöä

Kivonen viittaa Tilastokeskukseeen, jonka mukaan venäläiset käyttävät paljon rahaa ostoksiin matkustaessaan Suomeen. – Jos kyse on mökkilomasta, niin rahaa kuluu vapaa-ajan aktiviteetteihin, kuten kalastukseen tai moottorikelkkasafareihin. Jos venäläinen lomailee, niin hän ei säästä rahansa, sillä kaiken pitää olla parempaa ja kalliimpaa kun naapurilla. Taloudellinen tilanne ei näytä vaikuttavan lomailevien venäläisten rahan käyttöön. 

Kivonen kertoo esimerkin koulumatkastaan Lapin laskettelukeskukseen Leville. He kävivät paikallisten yritysten esittelyissä. – Yllätys yllätys saimme kuulla mitä erikoisempia tarinoita venäläisten asiakkaiden vaatimuksista tai rahojensa tuhlauksesta. Venäläiset ostavat usein all inclusive-paketteja, kun taas suomalaiset tyytyvät pelkkiin aamiaispaketteihin. Venäläinen haluaa näyttää hyvältä ja huolletulta, kun monien suomalaisen slogan on “käytännöllisyys ja mukavuus”.

Juha Molari