|
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden
tutkimuskeskuksen CEMATin tuoreen tutkimuksen mukaan Venäjän talous
kääntyi hienoiseen nousuun syksyllä 2009 kohonneen öljyn hinnan ja
piristyneen kansainvälisen kysynnän ansiosta. Venäjän
luonnonvaroihin nojaava vientiteollisuus vauhditti kasvua. Venäjän
talouden kokonaisnäkymät vuodelle 2010 ovat kuitenkin CEMATin mukaan
epävarmat, koska kotimainen kysyntä on alhaista ja lainojen
saatavuus huonoa. Kaikki ei kuitenkaan supistunut Venäjällä
finanssikriisin aikana: odotuksien vastaisesti – paitsi ainoastaan
Venäjän kauppatie –lehdessä esitettyjen oikeaan osuneiden odotusten
- koko vuoden 2009 osalta vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi
reaalisesti laskettuna yli 4% verrattuna vuoteen 2008!
“Joillakin aloilla jyrkkää kasvua”
CEMATin tutkimuksessa haastatellut kaikki suomalaisyritysten
edustajat odottavat vuodelle 2010 maltillista kasvua, joka nopeutuu
seuraavina vuosina. Eri instituutioiden tekemissä ennusteissa
öljytulojen tuoman heikon elpymisen lisäksi positiivisia merkkejä on
nähtävissä myös kuluttajamarkkinoilla.
CEMATin tutkimuksessa suomalaisyritykset kokivat Venäjän
talouskasvun taantuman jälkeen poikkeuksellisen rajuksi. 2009
lopulta alkanut kysynnän elpyminen useimmilla aloilla on lähtenyt
jopa jyrkkään kasvuun.
“Venäjällä lähes velattomat yritykset ovat valmiita nopeaankin
nousuun taloustilanteen muuttuessa. Suomalaisyritysten mukaan
kriisistä eniten kärsineet alat olivat rakennusala, hotelli- ja
ravintola-ala, erikoiskauppa ja kuljetusala. Lisäksi kriisistä hyvin
selvinneeksi alaksi arveltiin venäläistä elintarviketeollisuutta,
joka hyötyi kilpailevien tuontituotteiden kallistumisesta” (s. 7).
Tutkimus toi myös ilmi, että suomalaisyritysten rohkeus Venäjän
markkinoilla on lisääntynyt kriisin myötä.
Väestön tulot kasvoivat ja köyhyys väheni
Palkat nousivat Venäjällä rajusti 2000-luvulla aina finanssikriisiin
asti. Reaalipalkat laskivat vuoden 2008 lopulta vuoden 2009
puoliväliin, kunnes ne lähtivät lievään kasvuun. Vuonna 2009
reaalipalkat laskivat 2,8%, vaikka nimelliset keskipalkat kasvoivat
8,5%. Väestön käytettävissä olevat tulot eivät kuitenkaan
vähentyneet vaan kasvoivat 1,9% vuonna 2009. CEMATin tutkimuksesta
käy ilmi, että vuonna 2009 köyhyysrajan alapuolella elävien
(kuukausittaiset tulot alle 5.144 ruplaa) määrä Venäjällä laski
400.000 hengellä. Vaikka työttömyys kasvoi Venäjällä merkittävästi
vuoden 2009 aikana, se oli pientä verrattuna moniin muihin Euroopan
maihin.
Venäjän valtio lähes velaton
Venäjän valtiontalous kääntyi alijäämäiseksi vuoden 2009 alussa
ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Yli 4% ylijäämä suhteessa BKT:hen
muuttui alijäämäksi kesällä 2009. Joulukuussa 2009 alijäämä oli 6%.
CEMATin tutkimuksen mukaan Venäjän valtiontalous on kuitenkin vakaa.
Maaliskuussa 2010 Venäjän johto ilmoitti ottavansa lainaa
kansainvälisiltä markkinoilta ensimmäistä kertaa 12 vuoteen.
Kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan lainanotto ei voi olla
vaikeaa, sillä ”Venäjän valtio on yhä lähes velaton ja siten
lainaehdot ovat suhteellisen hyvät”.
CEMATin haastattelemien suomalaisyritysten edustajat kiittelivät
Venäjän valtion finanssipolitiikkaa ja nopeaa reagointia kriisin
puhjetessa.
Suomi epäonnistunut kauppasuhteissa?
Vuoden 2009 aikana Suomen kauppa Venäjän kanssa supistui eniten
kaikista Suomen merkittävimmistä kauppakumppaneista. Vuoden 2009
aikana vienti Venäjälle romahti puoleen vuoden 2008 luvuista.
CEMATin tutkimuksessa ei valitettavasti uskalleta odottaa edes hyviä
kehitysnäkymiä. Suomen vienti Venäjälle on laskenut eniten Suomen
tärkeimpien vientiartikkeleiden osalta.
Erilaisten koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti
supistui vuonna 2009 62,2%.
Juha Molari
(PDF) |
