|
Valtiontalous runsaasti ylijäämäinen ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Konsolidoidun budjetin eli federaation budjetin, alue- ja
paikallisbudjettien sekä valtion sosiaali-rahastojen tulot kasvoivat
vuoden 2010 varsin hyvän tulojen elpymisen jatkoksi vuoden
ensimmäisellä puoliskolla 30 % viime vuoden ensipuoliskosta.
Reaalisesti tulot olivat kuitenkin edelleen huomattavasti pienemmät
kuin lamaa edeltäneenä huippuvuonna 2008.
Konsolidoidun budjetin menot lisääntyivät 11% eli suunnilleen samaan
tahtiin kuin viime vuonna. Reaalisesti menot kasvoivat alle 1,5%
(kuluttajahintojen nousulla korjattuna). Tulojen nousun ansiosta
budjettiylijäämäksi muodostui peräti yli 7% BKT:stä, josta
federaation budjetin ylijäämä oli vajaa 3% ja alue- ja
paikallisbudjettien ylijäämä saman verran.
Suuri ylijäämä ei johdu pelkästään menojen rytmistä, sillä menot
eivät tänä vuonna ole painottumassa tavanomaista vähempää vuoden
ensipuoliskolle. Finanssiministeri Aleksei Kudrin totesikin 7.9.
federaation budjetin voivan olla tasapainossa koko vuoden 2011
osalta, koska tuloja odotetaan kertyvän lisää mm. aiemmin oletettua
korkeamman öljyn hinnan ja parantuneen ALV-hallinnoinnin ansiosta.
Konsolidoidun budjetin suurimmista tuloeristä nopeimmin kasvoivat
palkkojen perusteella määräytyvät sosiaaliverot, yli puolella viime
vuoden ensipuoliskosta, sillä niitä nostettiin merkittävästi vuoden
alussa (sosiaali-veroja on päätetty laskea ensi vuoden alussa; ks.
Viikko-katsaus 25/2011). Vientienergian nousseiden hintojen
siivittäminä tulot öljyn, öljytuotteiden ja kaasun vientitulleista
ja tuotantoveroista lisääntyivät yli 40%. Niiden osuus konsolidoidun
budjetin tuloista nousi yli neljäsosaan ja federaation budjetin
tuloista lähemmäs puoleen. ALV-tulot kasvoivat lähemmäs 40% ja tulot
yritysten voittoveroista kolmasosan. Työtulo- ja omaisuusverojen
kasvu oli edelleen vaisua.
Federaation budjetin menot lisääntyivät 10%, kun laskuista jätetään
pois varojen siirrot aluebudjetteihin ja valtion sosiaalirahastoihin
(edellisvuosista poiketen ne vähe-nivät hieman). Alue- ja
paikallisbudjettien menot kasvoivat niin ikään 10% eli viime vuoden
kaltaisesti. Sosiaali-rahastojen edellisvuosina vauhdikas menojen
nousu laantui mutta menot kasvoivat silti lähemmäs viidesosan.
Konsolidoidun budjetin keskeisistä menoeristä nopeimmin kasvoivat
menot julkishallintoon ja talouden lohkolle (14%), jolla viime
vuoden tapaan lisää varoja kohdistettiin mm. kuljetuksiin ja teihin.
Lähes yhtä nopeasti lisääntyivät koulutusmenot, vuosien 2009–2010
hitaan kasvun jälkeen. Puolustusmenojen kasvutahti nousi 11
prosenttiin. Sosiaalimenot kasvoivat myös 11% eli paljon hitaammin
kuin useana edellisenä vuonna. Eläkemenot pysyivät kuitenkin
ennallaan, kun taas muut sosiaalimenot nousivat lähes puolella.
Menot sisäiseen turvallisuuteen ja järjestykseen sekä
terveydenhoitoon lisääntyivät 6%. Asuntosektorin julkiset menot
kasvoivat vain 2%.
Öljyn tuotanto kasvaa mutta vienti supistuu. Venäjän raakaöljyn
tuotanto on vuodesta 2005 alkaen kasvanut vuosittain noin
puolitoista prosenttia. Tammi-heinäkuussa öljyntuotanto kasvoi
Rosstatin mukaan vajaan prosentin vuoden takaa. Venäjän
öljyntuotanto on hieman suurempi kuin maailman toiseksi suurimman
tuottajan, Saudi Arabian.
Venäjä vie noin puolet raakaöljyn tuotannostaan, mutta tuotannon
kasvusta huolimatta vientimäärät ovat vuodesta 2005 alkaen pysyneet
liki samana, noin 250 miljoonassa tonnissa vuosittain.
Öljytuotteiden vienti sen sijaan on kasvanut voimakkaasti viime
vuosina, ja erityisesti kevyesti verotetun raskaan polttoöljyn
vienti on kasvanut nopeasti. Viime vuonna raskasta polttoöljyä
vietiin noin 72 milj. tonnia, diesel-öljyä noin 41 milj. tonnia ja
öljytuotteita kaikkiaan noin 133 milj. tonnia.
Tammi-kesäkuussa raakaöljyn vienti supistui 5% ja öljytuotteiden
vienti väheni 7% edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Viennin
supistumisen taustalla on öljytuotteiden nopeasti kasvava kotimainen
kysyntä.
Raskaan polttoöljyn ja diesel-öljyn valmistus Venäjällä kasvoi noin
7%, mutta niiden vientimäärät supistuivat merkittävästi (8% ja 6%
vuoden takaisesta). Lokakuun alusta voimaan astuvat vientitullien
muutokset (ks. Viikkokatsaus 35/2011) voivat näkyä loppuvuonna
raskaan polttoöljyn viennin hienoisena supistumisena ja vastaavana
kasvuna raakaöljyn vienti-määrissä.
Suomen vienti Venäjälle kasvoi tammi-kesäkuussa ripeästi.
Tavaravienti Suomesta Venäjälle kasvoi arvoltaan 27%
tammi-kesäkuusta 2010. Kun pois jätetään keskeiset
jälleenvientituotteet eli henkilöautot ja matkapuhelimet, kasvutahti
oli 25%, mutta vientiä oli edelleen noin 15% vähemmän kuin vuoden
2008 tammi-kesäkuussa ennen taantumaa.
Kone- ja laiteviennin elpyminen jatkui; kasvua vuoden takaa oli
vajaa 30% (pl. henkilöautot ja matkapuhelimet), mutta viennin arvo
oli edelleen 40% pienempi kuin 2008 ensimmäisellä puoliskolla.
Isoimmista koneviennin lohkoista kasvoi etenkin voima- ja
sähkökoneiden vienti. Muu kuin kone- ja laitevienti lisääntyi yli
viidesosan, ja vienti saavutti vuoden 2008 ensipuoliskon tason. Muun
muassa muovi- ja kumialan vienti kasvoi nopeasti.
Tavaroiden vienti Suomen kautta Venäjälle maantietransitona (joka ei
tilastoidu tuonniksi eikä vienniksi), kasvoi tammi-kesäkuussa
kuljetettujen tavaroiden painolla mitattuna 14% ja tavaroiden
arvolla mitattuna lähes 30%. Transitotavaroiden arvo oli 10 mrd.
euroa eli noin 10% Venäjän koko tavaratuonnista. Osuus on viime
vuosien mittaan laskenut vähitellen.
Seija Lainela
|
