|
Venäläinen matkailija on erilainen kuin muiden maiden matkailijat siinä, että venäläinen käyttää harvoin matkatoimistoja
suunnitellessaan matkaansa Suomeen. Matkailupalvelujen, tienvarsikohteitten ja -myymälöiden sekä muiden palveluiden tarjoajan
täytyy tuntea venäläinen turisti.
Venäläinen saapuu autolla ja surffaa netissä Vain 19% venäläisistä matkailijoista turvautui matkatoimistoihin matkansa
suunnittelussa, kun sen sijaan saksalaisista turvautui 40%, italialaisista ja ranskalaisista lähes 50% matkatoimistoihin
tietolähteenään. Tämä erikoisuus tarkoittaa sitä, että venäläinen matkustaja täytyy tavoittaa toisella tavalla.
Häneen täytyy rakentaa suhdetta pitkäjännitteisesti jo edellisten Suomi-vierailujen aikana, kun hän on Suomessa esimerkiksi
kesällä liike- ja sukulaismatkalla. Venäläinen talvituristi poikkesi kulkuvälineensä suhteen ratkaisevasti muista turisteista:
80% venäläisistä saapui omalla autolla ja 12% Carter-linja-autolla. Venäläiset talvi- ja kesäturistit kohdataan Suomen ja
Venäjän raja-asemilla.
Sen sijaan muiden maiden turistit käyttivät reittilentokonetta. Autoturisti tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia mainonnalle ja
tienvarsikohteitten toimintaedellytyksille.
Venäläistä matkustajaa leimaa myös se, että hän on käynyt Suomessa useamman kerran. Tämä erityispiirre toistuu kesämatkailun
tutkimuksissa: Venäläinen turisti lähtee Pietarista ja saapuu rajan yli autolla Suomeen. Automatkailun osuus ei ole
heikkenemässä. Rajalla tapahtuva tavoittaminen ei ole vähentymässä, vaikka MEK:n tutkimus kesästä 2004 toi ilmi toki myös
uuden piirteen: 38100 venäläistä turistia ilmoitti jo pelkästään kesän 2004 aikana, että internetistä saadulla
Suomi-tietoudella oli ratkaiseva vaikutus lomakohteen valintaan.

Matkailuedistämiskeskuksen selvitys MEK Trade Follow-up System (Talvi 2004–2005), Tuomas Santasalo Ky:n toteuttama tutkimus
Matkailukohteiden kävijämäärät 2004 (MEK E: 49 2005), Taloustutkimuksen ulkomaisten lumilomailijoiden haastattelututkimus
17.1.2003–16.4.2003 sekä rajahaastattelututkimuksen (MEK A: 146 2005) tulokset kesästä 2004 (1.6. – 30.9.2004) tuovat kaikki
yhtäläisesti ilmi venäläisen matkustajan kasvavan merkityksen. Kesällä 2004 saapui matkailijoita Suomeen ylivoimaisesti eniten
nimenomaisesti Venäjältä (598.000). Määrällisesti eniten (115.000) työmatkan tarkoituksekseen ilmoittaneita tuli Venäjältä.
Määrällisesti ylivoimaisesti eniten lasten kanssa saavuttiin Venäjältä. Venäläiset turistit jättävät matkailutuloa Suomeen
enemmän kuin minkään muun maan turistit, pelkästään kesäkuukausien 2004 aikana yhteensä 92,5 milj. ˆ.
Venäläiset matkustajat erottuvat muista siinä, että venäläisistä alle 44 vuotta vanhojen osuus on korostunut osuus, kun taas
muiden maiden matkustajat ovat iäkkäämpiä. Toki myös yli 44 vuotta vanhojen osuus on venäläisistä turisteista kasvanut
edellisistä vuosista. Venäjältä saapuneiden keski-ikä oli 38,2 vuotta. Määrällisesti suurin ikäryhmä oli 35–44 vuotta
(175.500).
Venäläisten matkailu ei ole vielä eläkeläismatkailu, kun sen sijaan Länsi-Euroopassa kolmas ikä muodostuu yhä tärkeämmäksi
turismille.

Saunaa ja laskettelua
Suomi on talvimatkailumaa, jossa lumi tarkoittaa enemmän kuin missään muualla. Venäläinen turisti määrittää
talvilomatoivettaan Suomessa poikkeuksellisen usein sanalla “menevä”. Jopa 59% venäläisistä tahtoo valita talven
lomanviettopaikakseen menevän lomakohteen. Pelkkä puhdas hiljaisuus ei ole unelmien kohteena, vaan puhtaan hiljaisuuden
yhdistyminen menevään laadukkaaseen palveluun.
Puhtaus (35% venäläisistä matkustajista) ja turvallisuus (30%) koettiin venäläisten keskuudessa myönteisiksi perusteiksi
vähintään yhtä usein kuin muiden maiden turistien keskuudessa. Myös rauhallisuus (33%) ja tuttuus (38%) olivat venäläisille
arvossa niin kuin muillekin turisteille. Venäläinen turisti koki talvilomakohteen huvit ja hauskuudet erittäin (62%) ja melko
(25%) riittäviksi.
Venäläinen talvituristi laskettelee (75%) ja saunoo (77%). Huomattavasti enemmän kuin minkään muun maan turistit kokevat
venäläiset (73% vastauksista) juuri laskettelun mieleenpainuvimpana elämyksenään lomallaan. 74% oli erittäin tyytyväinen ja
18% melko tyytyväinen liikuntatarjontaan. Venäläiset kokevat Suomen luonnossa mieleenpainuvina myös hiljaisuuden (61%),
erämaat (49%) ja lumen (48%).
Venäläisen saapuminen Suomeen ei ole kuitenkaan itsestään selvyys. Venäläisillä on runsas valinnanvara. Talvikyselyyn
osallistuneista 157 venäläisestä oli 43% ollut 5 vuoden aikana Keski- ja Etelä-Euroopan hiihtokeskuksissa. Puhtauden,
turvallisuuden ja hiljaisuuden eksoottisuutta eivät kuitenkaan nämä kilpailijat kyenneet tarjoamaan. Venäläisistä 18% koki,
ettei Keski-Eurooppa voi tarjota hiljaisuutta; saksalaisista turisteista jopa yli puolet koki tämän ainutlaatuisuuden
Suomessa. Turistit kiinnittävät huomiota suomalaisen maaston erilaisuuteen ja vähäisiin vuoriin, mikä voi kääntyä myös
talviturismin ongelmaksi. Venäläinen turisti käy mieluisasti eläinkohteissa ja kirkoissa.

Trendinä itsestään huolehtiminen
MEK:n arvioiden mukaan Venäjän keskiluokan keskuudessa omasta itsestään huolehtiminen ja terveys ovat nousseet trendiksi.
Suomalaiset voivat hyödyntää venäläistä trendiä. Suomi on venäläisille ”rentoutumislomakohde” ja luontokohde, jonka
valitsevatne, jotka haluavat viettää lomansa massakohteiden ulkopuolella.
Turvallisuus, rauhallisuus, puhtaus ja laatu ovat Suomen parhaita myyntiargumentteja niin kesällä kuin talvellakin. Suomeen on
helppo saapua autolla. Suomi on lähellä. Suomalaisten kannattaa nyt luottaa omiin kykyihinsä.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |